Termi “verkkopalvelu” tarkoittaa esimerkiksi yrityksen, yhdistyksen tai viraston verkossa toimivaa palvelukanavaa. Verkkopalvelut voidan jakaa viestinnällisiin ja operatiivisiin verkkopalveluihin. Viestinnälliset verkkopalvelut ovat sidosviestintää, kun taas operatiivinen verkkopalvelu tuottaa sidosryhmäpalveluja. Viestinällisissä verkkopalveluissa korostuvat aisten havaittavat asiat, kuten kuvat ja äänet. Operatiivisia verkkopalveluja ovat esimerkiksi verkkokaupat tai internetissä toimivat pankkipalvelut. Näiden palvelujen hyöty on itse palvelun ulkopuolelta saatava, esimerkiksi verkkokaupasta ostettava tuote.

SEO eli hakukoneoptimointi (search engine optimization) perustuu siihen, että verkkopalvelut ja niiden tuottamat sisällöt tuotetaan siten, että ne nousisivat mahdollisimman korkealle käyttäjien tekemien hakujen tuloksissa. Hakukoneoptimoinnin osa-alueet ovat tekniikka, sisältö ja linkit.

Sivuston tekniikalla voidaan vaikuttaa hakukoneoptimoinnin tuloksiin. Tärkeintä on varmistaa, että sivun oma tekniikka ei estä hakukoneen toimintoja. Sivuston teknisen toimivuuden lisäksi navigaatio, analytikka-asetukset sekä eri kieliversiot on syytä ottaa huomioon sivua suunnitellessa.

Verkkosivun sisältö, eli teksti määrittää millä hakusanoilla sivusto esiintyy hakutuloksissa. Tekstimuotoista sisältöä tuottaessa olisi hyvä pohtia, minkälaisia hakusanoja potentiaaliset asiakkaat, työntekijät tai yhteistyökumppanit saattaisivat kirjoittaa hakukenttään etsiessään verkkosivun tarjoamaa palvelua. Sisältöä tuottaessa onkin hyvä visualisoida minkälainen potentiaalinen kohderyhmä on ja minkälaisia haasteita ja ongelmia he saattavat kohdata ajautuessaan etsimään palveluja. Etenkin verkkokaupoilla, myös tuotevalikoiman esiintuominen hakukoneoptimoinnissa on ensiarvoisen tärkeää, näin saadaan esimerkiksi hakusanalla “ruokapöytä” asiakas omalle huonekaluja myyvälle verkkosivustolle tarkastelemaan valikoimaa. Avainsanoja on hyvä yhdistellä useammassa paikassa, mahdollisuuksien mukaan aina sivun nimestä otsikoihin ja itse leipätekstiin. Mitä useammin hakusanat toistuvat, sen parempi on hakutulos. Tässä on kuitenkin syytä säilyttää maltti, sillä liiallinen toistaminen voi helposti ärsyttää käyttäjää.

Linkkien saaminen on hakukoneoptimoinnin haastavin vaihe, sillä verkkosivuston tulisi saada linkkauksia muilta sivustoilta. Esimerkiksi Google arvottaa sivuston sen perusteella, kuinka paljon sitä linkataan muilta sivustoilta. Linkkien saamiseksi tulisi verkkosivuston sisältöä pitää ajantasaisena, julkaista kiinnostavaa sisältöä ja erottua muista. Näin on todennäköisempää, että verkkosivu saa linkkauksia muilta sivuistoilta.

Hakukoneoptimointi on vuosien myötä vakiinnuttanut paikkansa markkinoinnin tehostuskeinona. Se tuo verkkosivuille maksutta asiakkaita eri hakukoneiden kautta. Nykypäivänä hakukoneoptimoinnin käyttö on yrityksille enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Säilyttääkseen paikkansa hakutulosten kärjessä, sivuston tulee pysyä ajan tasalla. Uudistua ja kehittyä sekä pysyä perillä alan uusista tuulista.

Lähteet:

Hakukoneoptimointi, Mitä se on? https://www.redland.fi/hakukoneoptimointi-mita-se-seo

Tekninen hakukoneoptimointi https://www.tulos.fi/artikkelit/tekninen-hakukoneoptimointi/

Extranet, Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Ekstranet

Hakukoneoptimointi, Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Hakukoneoptimointi

Verkkopalvelu, Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Verkkopalvelu

Verkkokaupat ovat nykypäivänä elinehto myös fyysiselle kivijalka-myymälälle. Fyysiset myymälät ovat joutuneet jo nyt mukautumaan verkkokaupan tuomille muutoksille muun muassa vähentämällä myyntipisteitä, kauppojen pinta-alaa tai kehittämällä lisäpalveluja. Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala arvioi Talouselämän verkkojulkaisussa että kivijalkakauppojen lukumäärä tulee lopulta vähenemään Suomessa. Tähän vaikuttavat etupäässä verkkokaupan tuoma paine ja kansainvälinen kilpailu. Myös muutto maaseudulta kaupunkikeskittymiin tulee lopulta ajamaan alas syrjäseutujen tarjontaa.

Verkkokaupan helppous viehättää. Yhteys verkkokauppaan on helposti muodostettavissa, yhden klikkauksen päässä ajasta tai paikasta riippumatta – mobiililla, tabletilla tai tietokoneella. Verkossa tuotteiden tarjonta on lähes rajatonta. Vaihtoehtojen ja hintojen vertailu on helpompaa kuin esimerkiksi yksittäisessä liikkeessä tai ostoskeskuksessa. Huomaan itsekin kivijalka-myymälässä kierrellessäni tarttuvani usein kännykkään, josta tarkistan ennen ostoa mahdolliset substituutit tai hintakilpailijat harkitsemalleni tuotteelle. Tämä mahdollisuus on toisaalta tuonut läpinäkyvyyttä kaupankäyntiin ja hintoihin, mutta toisaalta ajatuksena tällainen toiminta ja hintahaukkailu tuntuu myös turhauttavalta. Ennen tätä mahdollisuutta sitä vain mentiin liikkeeseen ja ostettiin mitä ostettavissa oli. Nykyisin vaihtoehtojen ja kilpailijoiden määrä on opettanut kuluttajat hyvinkin tarkkaavaisiksi ostajiksi.

Verkkokaupoissa arvostan eniten sivun yleistä toimivuutta. Tuotteet tulee olla jaettu sekä eri tuotekategorioihin että brändin mukaan. Myös suodattava hakutoiminto ja mahdollisuus hakea tuotteita suoraan nimellä helpottavat ostosten tekemistä. Myös eri osio alennus-tuotteille on hyvä idea. Alennustuotteita on helpompi katsella kokonaisuutena läpi ja yleensä silloin asiakkaalle tarttuu enemmän heräteostoksia mukaansa, kuin jos alennustuotteet olisi ripoteltu pitkin verkkokauppaa. Selkeät kuvat ja tiedot tuotteista helpottavat ostopäätöksen tekemistä ja vähentävät palautuksia. Perustietojen, kuten tuotemateriaalien, hoito-ohjeiden ja valmistusmaan lisäksi ilahduttavan moni verkkokauppa käyttää nykyisin myös muita tapoja parantaakseen asiakkaan palvelukokemusta. Esimerkiksi eri tuotekokojen mitat listattuna tuotteen alla ja video jossa esitellään miltä vaate näyttää päällä ovat mielestäni mainioita lisäpalveluja verkkokaupalle. Etenkin jälkimmäinen video-toteutus antaa asiakkaalle mahdollisuuden kokemukseen kuin hän itse olisi hypistelemässä tuotetta.

Kun tuote on valittu ja maksamisen aika tulee, asiakkaat arvostavat erilaisten maksutapojen valikoimaa. Kaupan liiton ja Tampereen yliopiston julkaiseman tutkimuksen mukaan jopa 33% verkkokauppaostoksista keskeytyy maksuvaiheen aikana ja yksi yleisimpiä syitä on itselle sopivan maksutavan puuttuminen. Pankit, luottokortit lasku ja osamaksu ovat yleisimmin käytettyjä maksutapoja. Monet ostoksista on mielekkäämpää maksaa heti, mutta jos ostoksesta ei syystä tai toisesta ole varma tai jos tilaa ensimmäistä kertaa tuntemattomasta verkkokaupasta, on helpompi valita esimerkiksi Klarna-lasku. Suomalaiset maksavat verkko-ostoksensa Kaupan liiton tutkimuksen mukaan useimmiten verkkopankin kautta.

Verkkokaupan valintaan vaikuttavat myös suurelta osin palvelun saatavuus ja oston jälkeinen palvelu. Ostoksien tekemistä helpottavat tarkkaan laaditut tuotetiedot ja mahdollisuus ottaa yhteyttä asiakaspalveluun sähköpostin, kyselylomakkeen, puhelimen tai chatbotin avulla. Oston jälkeen mahdollisten ongelmien ilmaantuessa asiakas arvostaa suuresti mahdollisten reklamaatioiden ja asiakaspalautteiden asianmukaista käsittelyä. Nykyisin yritykset vastaavat kysymyksiin myös omien sosiaalisen median kanaviensa kautta esimerkiksi Instagramissa ja Facebookissa.

Lähteet:

Talouselämä, 2018 https://www.talouselama.fi/uutiset/kivijalkakauppa-sinnittelee-hypistelyn-voimalla-nama-3-tekijaa-maarittavat-kaupan-kohtalon-suomessa/58d2e928-8907-3d79-b7fe-c5d262f14f27

Paytrail, 2016 https://www.paytrail.com/blog/33-prosenttia-verkko-ostoksista-keskeytyy-sopivan-maksutavan-puuttuessa

Parhaillaan käynnissä olevalla Uuden kehittäjä-verkkokurssilla ryhmätyömme toimeksianto koskee erään yrityksen mobiilisovellusta. Mobiilisovellus eli app on ohjelmisto, joka on tarkoitettu käytettäväksi mobiililaitteella – älypuhelimella, tabletilla tai nykyisin jopa kellolla. Appeja on kehitetty erilaisiin käyttötarkoituksiin: yhteydenpitoon (WhatsApp, Facebook, Instagram), mediaan (Netflix, Spotify, Lehtien omat sovellukset) sekä päivittäiseen asioimiseen ( Pankkien omat sovellukset, HSL-mobiili). Tarjolla on myös lukuisia peli- ja oppimissovelluksia.

Nykypäivänä erilaiset sovellukset yleistyvät. Palvelut siirtyvät enenevissä määrin verkkoon ja tällä on niin positiivisia kuin negatiivisiakin vaikutuksia. Verkkoasioinnin parhaita puolia ovat nopeus ja helppous – esimerkiksi pakollisia virastoasioita hoitaakseen tuli ennen matkata kenties pitkänkin matkan päähän yleiseen virka-aikaan. Itse asia saattoi olla hyvinkin nopeasti hoidettu, mutta valmistelut ja kohteeseen pääseminen vaativat joskus hyvinkin paljon aikaa ja vaivaa. Nykypäivänä pankkien omat appit ovat nopeuttaneet toimintoja huomattavasti. Miinuspuolina pidetään samoja tekijöitä, jotka on usein kuultavissa henkilökohtaisen asiakaspalvelun kadotessa – käyttäjiä huolettaa jatkuva toimintojen automatisointi ja toisen ihmisen puuttuminen asiointitilanteesta.

Yritykset julkaisevat omia mobiiliappejaan sitouttaakseen käyttäjiään mobiilipalveluidensa käyttöön. Sovellusten menestymisen määrää kuitenkin onnistunut sisältö – mikäli käyttäjäkunta ei koe hyötyvänsä sovelluksesta, ei sen käyttö ole perusteltavissa. Mobiilisovellusta suunnitellessa tulisi siis pohtia tarkkaan sovelluksen antamaa arvoa asiakkaalle. Mikäli asiakas ei koe saavansa arvoa sovelluksesta ei sovellus lopulta ole myöskään omistajalleen tuottoisa.

Lähteet:

https://www.itewiki.fi/opas/mobiilisovellus/

Innovoinnin ytimessä on pohjimmiltaan aina uuden luominen. Innovoidessa haetaan uusia näkökulmia ja ratkaisuja. Tarve uusille ratkaisuille saattaa syntyä esimerkiksi vanhan mallin toimimattomuudesta, tai aidosta muutoksesta ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Usein nämä muutokset syntyvät luovuttaessa vanhoista keksinnöistä ja siirryttäessä uusiin.

Innovointiprosessissa synnytetään uusia ideoita, joista parhaat saavat mahdollisuuden jalostua uusiksi keksinnöiksi. Innovointiin osallistuvia henkilöitä kutsutaan innovaattoreiksi. Innovointiin voi osallistua periaatteessa kuka vain, mutta innovaattorin on tärkeä tiedostaa innovointiprosessin tavoitteet, sekä pyrkiä näitä tavoitteita kohti. Innovointi on hedelmällisempää toteuttaa useamman ihmisen ryhmässä. Ryhmän jäsenten erilaiset taustat sekä ainutlaatuiset reaktiotavat tarjoavat moniulotteisemman kattauksen ideoita, kuin mitä syntyisi yhden ihmisen innovoidessa.

Innovointia tapahtuu nykyisin moneen suuntaan. Yritykset voivat innovoida vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, tai yritys voi palkata erityisen henkilön toteuttamaan innovointiprosessia. Digitalisaatio on tuonut kuluttajat lähemmäs yritystä ja usein yritykset myös ottavat kuluttajat mukaan innovointiprosessiin. Kuluttajilla saatetaan teettää kyselyjä tai tiedustella suoraan kuluttajien tuotetoivomuksista.

Wikipedia esittelee innovaation täysin uutena tai olennaisesti parannettuna keksintönä, jota yksilöt pitävät uutena. Innovaatioiden nähdään jakautuvan kahteen luokkaan: mullistaviin innovaatioihin ja vähittäisin muutoksin syntyviin innovaatioihin. Mullistava innovaatio luo täysin ennennäkemättömän ratkaisun yhdellä kertaa, kun taas vähittäisin muutoksin syntyvät innovaatiot kehittyvät pidemmän aikavälin kuluessa ja yleensä tuotemuutokset tapahtuvat hienovaraisemmin, uusia tuotemalleja kehittämällä.

Innovaation määritelmä ei täyty pelkästään ideoimalla. Innovaatio on idea, joka on myös viety käytäntöön. Innovaatiolla tulee olla laajempia vaikutuksia, innovaatiosta hyötyvät sekä sen kehittäjä että loppukäyttäjät. Uudenlainen tuote tai palvelu, joka ei tuota rahaa tai houkuttele asiakkaita, ei ole innovaatio. Innovaation tittelin saadakseen, tulee siis täyttää useampia kriteerejä.

Innovointi pitää kehittyvän yhteiskunnan käynnissä. Ihmisten elämäntyyli sekä tarpeet ovat aikojen saatossa muuttuneet ja usein nämä muutospiikit voidaan johtaa tiettyinä aikakausina kehiteltyihin mullistaviin keksintöihin. Ilman innovaattoreita olisimme todennäköisesti jääneet ilman elämäämme suuresti helpottavia tekijöitä, kuten sähköä ja liikennevälineitä. Kehittyvä teknologia vaatii aina päivityksen sitä ympäröivään maailmaan. Mullistavien innovaatioiden lyödessä läpi, osa vanhoista keksinnöistä saattaa jäädä tarpeettomiksi tai vaativat uudistuksen. Kehitys luo kehitystä, se on innovoidessa hyvä muistaa. Tämän päivän keksinnöt tulevat jonakin päivänä katoamaan uuden tieltä ja olemme innovoidessamme vain osa pidempää päättymätöntä ketjua.

Lähteet:

Haaga-Helia Uuden kehittäjä, Kurssimateriaali 2019

Wikipedia – innovaatio 2019

Mitä ovat innovaatiot ja innovointi? Inno-Vointi 2019

Ensimmäisessä blogitekstissäni käsittelin digitaalista liiketoimintaa käsitteenä – mitä se tarkoittaa, ketkä sitä käyttävät, miten sitä käytetään ja kenelle se on suunnattu? Mitä digitalisaatio merkitsee yrityksille ja kuluttajille?

Digitaalinen liiketoiminta käytännössä on nykypäivän nuorille ja nuorille aikuisille selviö, vaikka he eivät välttämättä ole ajatelleet asiaa varsinaisesti tällä nimellä. Digitaalisuus on vahvasti läsnä jokapäiväisessä elämässämme ja tuntuu kaukaiselta ajatella aikaa ennen tätä kehitystä. Tänä päivänä yhteydenotto esimerkiksi verkkokauppaan on hyvin nopeaa ja yhteydenotto-vaihtoehtoja on lukuisia perinteisen puhelimen lisäksi. Verkkokaupat tarjoavat yhteydenottoa varten usein sähköpostiosoitteen mutta yhä useammilta sivustoilta löytyy myös kyselylomake sekä reaaliaikainen chatti. Myös yritys hyötyy digitalisaatiosta. Sähköiset asiakastietokannat helpottavat niin asiakkaitten tietojenkäsittelyä, ryhmittelyä ja tietojen analysointia.

Digitalisaation ansiosta yrityksen toiminta voi parhaimmillaan tehostua ja tuoda yritykselle suurta taloudellista hyötyä. Digitalisaatio on myös mahdollistanut yrityksen viemisen kansainvälisille kilpailukentille, halusi yritys sitä tai ei. Tämä voi olla yritykselle sekä hyöty, että haitta. Kilpailuympäristön laajetessa yritys saattaa saada liian kovia kilpailijoita joita vastaan se ei pärjää, mutta globalisaatio tarjoaa myös mahdollisuuden saada uusia asiakkaita sillä kilpailijoiden mukana tulee aina myös heidän asiakkaitaan.

Digitaalista liiketoimintaa voi olla esimerkiksi yritys, joka käyttää digitalisoituja osatoimintoja liiketoiminnassaan tai täysin digitalisoitunut yritys jonka myytävät tuotteet ovat kokonaan digitaalisessa muodossa. Digitaalista liiketoimintaa voi myös integroida yrityksen jo olemassa oleviin toimintoihin esimerkiksi kehittämällä verkkokauppaan perinteisten yhteydenottokanavien rinnalle Chat-ominaisuus, jossa asiakkaiden yleisimpiin vastauksiin pystytään reagoimaan automaattisesti Chatbotin avulla. Digitalisoinnilla ei kuitenkaan korjata huonosti toimivaa ratkaisua, yrityksen tulee pohtia tarkoin mitä toimintoja yrityksessä tulisi digitalisoida ja myös uudistusten seuraaminen on erittäin tärkeää.

Liiketoiminnan kehittämisen ytimessä on kuitenkin pohjimmiltaan kyse arvon tuottamisesta asiakkaalle, myös itse siitä hyötyen. Parhaiten menestyvät ne, jotka kykenevät uudistumaan jatkuvasti. Näiden innovaattoreiden päässä syntyy selkeä toimintasuunnitelma yhdistäen uutta ja vanhaa – kykyä ideoida, mutta myös kykyä hylätä toimimattomat ideat ja jatkaa eteenpäin.